Säännölliset suun ja hampaiston tarkastukset sekä hyvä omahoito rakentavat pohjan hyvälle suun ja hampaiden terveydelle. Suun perustutkimuksessa hammaslääkäri tutkii potilaan hampaat, ikenet, suun limakalvot sekä purennan. Hammastarkastusten avulla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia, joista osa saattaa olla myös piileviä.

Tarvittaessa hammastarkastusta täydennetään röntgenkuvin.

Hammastarkastusta edeltää huolellinen potilaan esitietojen (mm.yleissairaudet, lääkitykset ja allergiat) sekä omahoitotottumusten läpikäynti. Tämän vuoksi toivommekin, että lääkelista otettaisiin mukaan hammashoitokäynneille. Lääkkeillä saattaa olla vaikutuksia suun terveydentilaan. Ja kuten tiedetään, myös yleissairauksilla on yhteys suun terveyteen. Hammaslääkärin ja suuhygienistin on hyvä tietää potilaan yleisterveyden tila.

Hoitosuunnitelma tehdään aina yhteistyössä potilaan kanssa, jolloin myös huomioidaan potilaan omat tarpeet ja toivomukset hampaidensa hoidon suhteen. Lisäksi saat halutessasi kustannusarvion mahdollisista hoitotoimenpiteistä.

Jokaiselle potilaalle määritetään yksilöllinen käyntiväli, mutta yleensä suun perustutkimuksessa tulisi käydä 1-3 vuoden välein, jotta piilevätkin ongelmat voidaan havaita ja hoitaa ajoissa. Hammastarkastuksesta saa Kela-korvauksen joka toinen vuosi.

Hammaslääkärin tekemää kliinistä tutkimusta täydennetään tarvittaessa röntgentutkimuksilla. Hampaiden röntgenkuvauksella havaitaan muuten vaikeasti löydettävissä olevia muutoksia. Röntgenkuvilla on mahdollista havaita esimerkiksi hampaiden reikiintymistä sekä hampaan juurten tulehduksia. Lisäksi näiden avulla voidaan selvittää hampaiden kiinnityskudosten sekä leukanivelten, ylä- ja alaleuan luurakenteen sekä poskionteloiden tilanne. Lisäksi röntgenkuvista on hyötyä hoidon suunnittelussa esimerkiksi ennen implanttihoitoa tai hampaan poistoa.

Hammastarkastuksen yhteydessä otettu Bitewing-kuvaus auttaa näkemään hammasvälit ja vanhojen täytteiden alla olevat alueet, jotka muuten olisivat vaikeasti tutkittavissa. Hammasvälikuvat otetaan hoitotuolissa istuma-asennossa ja digitaalisen kuvantamisen kautta kuvat ovat samantien hammaslääkärien käytettävissä.

Ortopantomografialla(OPTG) saadaan yhdessä kuvassa nähtäväksi yleisnäkymä hampaistosta, leuoista ja leukanivelistä. Ortopantomografiaa käytetään potilaan hampaiston kokonaistilanteen selvittämiseen. Tarvittaessa koko hampaiston kuvaa täydennetään suunsisäisillä tarkennnuskuvilla.

Hammaslääkäriasemamme tarjoaa kattavat suun ja hampaiden röntgentutkimukset.

Hammashoitopelko on erittäin yleistä ja jopa puolet suomalaisista pelkää hammashoitokäyntejä. Pelkoa esiintyy sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäryhmissä. Hammashoitopelko voi johtua monista eri syistä. Pelko on saattanut aiheutua epämiellyttävästä tai kivuliaasta hoitokokemuksesta esimerkiksi lapsuudessa.

Pelosta kannattaa kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä, tällöin osaamme varata normaalia pidemmän hoitoajan. Kerrothan hammashoitopelostasi myös sinua hoitavalle hammaslääkärille tai suuhygienistille avoimesti heti hoitohuoneeseen tullessasi. Hammashoitotilanne pyritään tekemään mahdollisimman miellyttäväksi ja rauhalliseksi, kuten aina. Sinua kuunnellaan hoidon aikana ja yhdessä voidaan sopia millaisella merkillä voit tarvittaessa keskeyttää hoitotoimenpiteen.

Puudutteet ovat turvallisia ja tehokkaita, joten kipua ei tarvitse pelätä. Mikäli pelkäät itse puudutusta, on limakalvon pinta mahdollista puudutta pintapuudutusgeelillä, jolloin edes puututus ei aiheuta kipua.

Kovasta pelosta kärsivälle on mahdollista käyttää hoidon tukena rauhoittavaa esilääkitystä, joka saa olon rentoutuneeksi. Tästä tulee aina keskustella ensin hammaslääkärin kanssa.

Yleisin syy hampaan paikkaamiseen on karies eli hampaiden reikiintyminen. Kariesta voidaan ehkäistä huolellisella hampaiden hoidolla. Mikäli kariesvaurio pääsee etenemään niin pitkälle ettei sitä ole enää mahdollista pysäyttää, joudutaan reikiintynyt hammaskudos poistamaan ja korvaamaan täyteaineella eli paikka-aineella. Paikkauksella korjataan usein myös hampaiden lohkeamia tai kulumia.

Hampaiden korjaava hoito tehdään joko suoralla tai epäsuoralla menetelmällä.

Yleisin tapa on paikata hammas suoralla menetelmällä siten, että paikka tehdään potilaan suussa yhdellä käyntikerralla kerralla valmiiksi. Paikka tehdään yhdistelmämuovista, kovetaan led-valolla ja hammas kestää syömistä heti. Tarvittaessa käytetään puudutusta, jolloin paikkaminen on täysin kivutonta.

Paikkaus voidaan tehdä myös epäsuoralla tekniikalla, jolloin täyte valmistetaan suun ulkopuolella. Hammas puhdistetaan karieksesta ja muotoillaan. Hammas jäljennetään joko digitaalisella jäljennöksellä tai jäljennösaineella. Jäljennöksen avulla hammaslaboratoriossa valmistetaan hampaan muodon mukainen täyte. Toisella käyntikerralla täyte kiinnitetään hampaaseen kiinnityssementillä.

Hampaan paikkauksen yhteydessä hammaslääkäri kertoo sinulle sopivista paikkamateriaalivaihtoehdoista. Paikkauksessa otetaan huomioon paikan kestävyys, esteettisyys ja kustannukset.

Hampaan juurihoito tarkoittaa hampaan juurikanavien puhdistamista käyttäen juurikanavainstrumentteja ja desinfioivia huuhteluaineita.

Hammas on juurihoidettava, kun hampaan sisällä oleva verisuonia ja hermoja sisältävä ydinkudos on tulehtunut tai tulehduksen seurauksena hammas on mennyt kuolioon. Tulehduksen syynä on useimmiten syvä, hampaan ytimeen saakka ulottuva reikä. Hammasydin voi mennä kuolioon myös sen verenkierron häiriintyessä esimerkiksi ylimääräisen rasituksen tai voimakkaan iskun johdosta. Hoitamaton ydintulehdus saattaa levitä juuren kärjen ympäristöön ja leukaluuhun. Luuhunkin asti levinnyt hammasytimen tulehdus yleensä paranee, kun hammas juurihoidetaan.

Asianmukaisella hoidolla 80-95 % juurihoitoa vaativista hampaista saadaan pelastettua. Joskus jo aiemmin tehty juurihoito joudutaan myös uusimaan.

Juurihoidossa hampaan ydin ja juurikanavat avataan, laajennetaan ja puhdistetaan huolellisesti. Toimenpide tehdään sekä koneellisesti että käsineuloilla. Juurikanavia lääkitään, kunnes hammas on oireeton. Lopuksi kanavat täytetään tiivistetään erityisellä juurentäyttömateriaalilla ja hammas paikataan tai kruunutetaan. Juurihoidon toteuttaminen vaatii yleensä 1-3 hoitokäyntiä.

Hampaan poisto on yleensä viimeisin hoitovaihtoehto ja tähän päädytäänkin yleensä vain, jos muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä. Yleisimmät syyt hampaan poistamiseen ovat reikiintyminen, kiinnityskudossairaus, juuren halkeaminen, hampaan vaurioituminen tapaturmassa tai jos hampaan infektio ei parane juurihoidolla.

Viisaudenhammas poistetaan tarvittaessa, jos hammas ei pääse esimerkiksi kokonaan puhkeamaan. Osittain puhjenneet viisaudenhampaat suositellaan poistettaviksi 25 ikävuoteen mennessä.

Ennen hampaan poistoa otetaan röntgenkuva, jossa nähdään poistettava hammas juurineen. Tämän perustella suunnitellaan toimenpide ja varataan tarvittavan pituinen aika, jos esimerkiksi puutuminen vie potilaan aikaisempien kokemusten perusteella pidemmän aikaa. Hammaslääkäri arvoi onko kyseessä tavallinen hampaan poisto vai leikkauksellinen poisto sekä tekeekö hampaan poiston hammaslääkäri vai suu-ja leukakirurgiaan erikoistunut hammaslääkäri. Hammas poistetaan aina puudutuksessa, joten toimenpide on täysin kivuton.